top of page

KUNNALLISEN JA YKSITYISEN PALVELUASUMISEN EROJA

KotiOppaan palvelun käyttäjiltä on tullut kysymyksiä kunnallisen ja yksityisen palveluasumisen eroista sekä niihin saatavista kotihoidon palveluista.


Kysyimme asiasta lisätietoa Kristiina Degerman-Baliçilta, jolla on pitkä kokemus sekä kunnallisesta, yksityisestä että kolmannen sektorin palvelutalotoiminnasta. 

Kristiina korostaa, että vastaukset ovat yleisellä tasolla. Ajankohtaisimman tiedon asiakas saa olemalla yhteydessä oman kuntansa senioreiden keskitettyyn asiakasohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät yleensä oman kotikunnan internetsivuilta.

SOTE tuo mukanaan hyvinvointialueet. Ne ovat vuodesta 2023 ”kunnallista” kotihoitoa järjestäviä tahoja.​


YLEISTÄ

 

Joissakin kunnissa on omat kunnalliset palvelutalonsa, ja toisissa on omien lisäksi yksityisiä palveluntuottajia. Myös esimerkiksi järjestöt ja yhteisöt voivat ylläpitää palvelutalotoimintaa. Tällöin puhutaan kolmannen sektorin palvelutuotannosta. 

Jos hakeutuu yksityiseen tai yhdistyksen/järjestön palvelutaloon, on sinne usein vaatimuksenavain ikä, esim. minimi 60 vuotta. Lisäksi jos palvelutalo on saanut ARA-lainaa rakennusvaiheessa,ei asiakkaan varallisuus (asunto, maat jne.) saa ylittää ARA-rajoja. ARA-kohteissa sisäänpääsyämäärittää lisäksi palvelutaloasunnon tarve. ARA-taloihin voi olla jonoja ja eniten asuntoa tarvitseva saattaa mennä toisen edelle asiakasvalinnassa.

Joissain kunnissa on ns. vanhantyyppiset kunnalliset palvelutalot lakkautettu kokonaan ja tilalle on rakennettu seniorikeskuksia, joissa toimii sekä kotihoito (entinen kunnan palvelutalo)että tehostettu palveluasuminen (entinen pitkäaikasihoito tai ympärivuorokautinen hoito)

Joidenkin kuntien palvelutalotoiminta on kokonaan ulkoistettu yksityisille toimijoille. Yksityistentoimijoiden palvelutaloihin voi saada kunnan palvelusetelin (kunnan kriteerit) tai kunnan kotihoito käy niissä hoitamassa asiakkaan. Yksityinen palvelutalo ei siis automaattisesti tarkoita, etteikö asiakas silti voisi saada sinne kunnan palveluna kotihoidon.

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PALVELUTALOJEN EROISTA

 

1. Saako ihminen valita, mihin kunnan järjestämään palvelutaloon haluaa päästä, jos siellä on tilaa? Kyllä ainakin toiveen voi esittää. Tilanne vain saattaa olla sellainen, että paikkatarve on akuutti.Näissä tapauksissa ei jäädä harkitsemaan, haluaako henkilö mahdollisesti johonkin toiseen kohteeseen.Vaihtoa voi toki hakea myöhemminkin, vaikka esimerkiksi kotikuntaan, jos haluaa. 

2. Onko kunnan järjestämään palvelutaloon pitkät jonot? Yleensä kunnan palvelutalot/ kotihoidon yksiköt ovat täynnä. Lisäksi kriteerit päästä kunnan palvelutaloon tai kotihoidon yksikköön ovat tiukat. Kunnat ovat asettaneet budjettitavoitteita siitä, kuinka monta % esim. yli 70-vuotiaista asuukotonaan ja se on yleensä yli 90 %. Kotiin tuotettava hoito on edullisempaa kuin esim. kotihoidon yksikkö seniorikeskuksessa – puhumattakaan tehostetusta palveluasumisesta, joka on todella kallista.

3. Asutaanko kunnan järjestämään palvelutaloissa omissa huoneissa vai ryhmähuoneissa? 

Vanhuspalvelulain tultua voimaan on kaikilla omat huoneet. Nykyisin jopa niin, että asuntoon vuokrasuhteellinen, myös tehosteTussa palveluasumisessa. 

4. Mikä on vuokrasuhteellinen huone/asunto? 


  • Asiakas tekee vuokrasopimuksen, maksaa vuokran ja joissain kohteissa sähkön ja veden.

  • Asuntoon voi saada eläkkeensaajan asumistukea, joka kannattaakin hakea heti muutettua.

  • Jos asiakas haluaa muuttaa toiseen yksikköön, pitää muistaa asunto myös kirjallisesti irtisanoa.

  • Asunnon loppusiivous kuuluu usein myös asiakkaalle. Mikäli loppusiivouksen teko ei ole mahdollista, voi tiedustella maksullista loppusiivousta.

  • Vesimaksu kuuluu usein vuokraan, mutta käyttösähkön saattaa asiakas itse joutua tilaamaan ja maksamaan.


Näistä asioista kannattaa kysyä tarjottuun asuntoon tutustuessa.

 

5. Voiko puolison kanssa päästä samaan paikkaan ja saada yhteisen huoneen, jos kunto on suurin piirtein sama? 


Vanhuspalvelulaki sanoo yksiselitteisesti, ettei puolisoita saa erottaa toisistaan. Haastava tilanne voi olla silloin, kun puolisot ovat eri kuntoisia. Joskus myös tehostettuun palveluasumiseen siirryttäessä omaishoitajana toiminut puolisohaluaa jäädä asumaan pariskunnan kotiin, nukkua hyvin ja kyläillä puolisonsa luona hoitopaikassa.

 

6. Jos ihminen on suhteellisen terve vielä 90-vuotiaana, mutta yksinäinen, niin onko mahdollisuutta päästä kunnan järjestämään palvelutaloon? 


Ei ole, jos on terve. Yksinäisyys ei ole sisäänpääsyn kriteeri yksistään 


7. Pitääkö olla todella raihnainen ja sairas ennen kuin pääsee kunnan järjestämään palvelutaloon eli voiko sanoa, että kunnan järjestämässä palveluasumisessa ei asu ketään, joka selviäisi itsenäisesti? 


Kyllä näin voisi sanoa. Pärjääminen kotona ei tuolloin onnistu kotihoidonkaan turvin.

 

8. Voiko kunnan järjestämään palvelutaloon saada palvelusetelin tietyssä elämäntilanteessa, jos toivottu palvelutalo on kunnan palveluntuottaja?

 

Kunnan palvelutaloon tai seniorikeskukseen ei anneta palveluseteleitä. Kotihoidon palvelusetelin voi saada yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämään palvelutaloon (kuntakohtaiset kriteerit). Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Organisaatiot vaihtelevat suuresti niin kokonsa kuin toimintojensakin puolesta. Organisaatioihin luetaan muun muassa avustusjärjestöt, kirkot, ammatilliset järjestöt, yhdyskuntien paikallisyhdistykset ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot.

 

9. Voiko joutua kunnan järjestämään palvelutaloon, jossa kaikki muut asukkaat ovat aivan eri tasolla terveyden kannalta kuin itse?


Kunnalliseen ”joutuu” jos ei pärjää kotonaan kotihoidon turvin eikä ole varaa yksityiseen. Kyllä kunnalla kaikilla on yleensä jo paljon vaivoja. Jos sinne menee, on lähtökohtaisesti saman kuntoinen muiden kanssa. Eroa voi olla esimerkiksi siten, että yhden asiakkaan toimintakyky on alentunut muistin aleneman vuoksi ja toisen fyysisen toimintakyvyn vuoksi.


10. Voiko kunnallista palvelutaloa vaihtaa halutessaan kesken asumisen?


Voi pyytää vaihtoa, jos vaikka haluaa lähemmäs omaisia.


11. Onko kunnallisessa palvelutalossa yhtä paljon aktiviteetteja/ohjelmaa kuin yksityisellä puolella? Jos ei, niin otetaanko siellä ohjelmaa kuitenkin vastaan, jos se on ilmaista? 


Ohjelman määrä riippuu yksiköstä. Ohjelmaa pyritään järjestämään ja kaikki pyhät yleensä juhlitaan tavalla tai toisella.

Hyvässä palvelutalossa on ohjelmaa ja siihen on panostettu. Ohjelmaa on myös pelikerhot, kirjan lukuayhdessä, yhteisulkoilu, lettukestit, jne. Ohjelmaa otetaan yleensä mielellään vastaan.

 

12. Miten vapaasti kunnallisessa palvelutalossa voi elää oman rytminsä mukaan?

 

Esim. jos haluaa nukkua pitkään aamulla tai ruokailla yksin omassa huoneessaan eikä yhteisesti, onnistuuko se?

Asiakkailla on itsemääräämisoikeus, joten he pitkälti sanelevat omat aikataulunsa.

Toisaalta, jos asiakas tarvitsee aamulääkkeensä aamulla kello seitsemän, se kyllä pyritään antamaan asiakkaalle. Asiasta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja se kirjataan hoitosuunnitelmaan.

Myös ruokailuajat ovat melko vakiot sillä ruokailujen väliin ei saa päivällä jäädä yli viittä tuntia, eikä yöllä yli yhtätoista tuntia.Ryhmämuotoisessa asumisessa toivotaan, että asiakkaat ruokailisivat yhdessä, mutta se ei ole pakollista. Yhdessä ruokailu on osa myös sosiaalista toimintaa, johon palvelutaloissa panostetaan.


13. Pääseekö kunnalliseen palvelutaloon tutustumiskäynnille?


Kunnan palvelutaloon pääsee tutustumaan silloin, kun keskitetystä palvelutarpeen arvioinnista on osoitettu paikkaa asiakkaalle. Henkilökunnalla ei valitettavasti ole aikaa kierrättää ulkopuolisia vierailijoita ja toisaalta ei ole yleistä tietoa sekään, keitä palvelutalossa jo on asiakkaana.


Haluatko lähettää KotiOpas-sivuille artikkelin aiheita tai onko sinulla kysymyksiä, joihin haluat saada vastauksia? Kirjoita meille osoitteella info@kotiopas.fi tai lähetä palautetta yhteystietolomakkeemme kautta.

コメント


コメント機能がオフになっています。
bottom of page